Hyvää huomenta,
Lämpimien kelien helliessä Suomea, ehkäpä pieni lomapostaus olisi paikallaan. Pidempään olen miettinyt suomenkielellä kirjoittamista, mutta toistaiseksi idea oli jäänyt ajatuksen tasolle. Siispä, ryhdyin lomani kunniaksi tuumasta toimeen.
Pohdimme tänään mieheni kanssa mikä tekee lomasta loman? Ennen lapsia lomailu merkitsi meille rutiinien rikkomista: valvoimme myöhään, nukuimme aamulle pitkään ja teimme päätöksiä hyvinkin spontaanisti hetken mielenkohteesta. Näistä ajoista päällimmäisenä mielessä on ystävien kanssa vietetyt illat jolloin naurettiin vatsa kippurassa (huonoille!) vitseille, maisteltiin viinejä ja parannettiin maailmaa. Oi näitä aikoja!
Nykyään lapsen kanssa reissatessa rutiinit ovat keskiössä. Jo vakiintuneeksi muodostuneet aamu- ja iltarutiinit, päiväuniajat ja ruokailut ovat lomaillakin tiukasti läsnä. Vastoin ennakkoon kuvittelemaani, rutiinit lomalla ovatkin tässä elämäntilanteessa äärimmäisen helpottava tekijä ja luovat lomailuun joustavuutta. Uskaltaisin väittää lomailevani tehokkaammin rutiinien puitteissa. Päivä muodostuu jouhevasti lapsen ehdoilla ja kaikki siinä välissä tapahtuva ohjelma on vanhemmille irtiotto arjesta.
Suurempana muutoksena meidän perheen lomailussa on nukkumisen ajoittaminen: heräämme lomallakin kukonlaulun aikaan ja menemme nukkumaan yhdeksän uutisten jälkeen. Aikaisemmin ennen lasta ajatus olisi ollut selkäpiitäkarmiva, siis miksi rytmittäisi elämänsä tuolla tavalla? Eikö elämä alakaan ilta kuuden jälkeen ja päädy pikkutunneille asti? Vastaus osaltamme on, että ei. Jyrkkä ei. Elämä on ihanaa juuri aamulla ja päivällä kun voi viettää aikaa perheen kesken yhdessäolon merkeissä. ❤️
Eiliset iltalenkkimaisemat lähistöltämme.
Tämän postauksen tarkoituksena on toivottaa kaikille ihanaa alkanutta viikkoa! Oikein leppoisaa yhdessäolon aikaa!
Aurinkotervehdyksin,
Sulimur