Vasemmistoliiton tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula on tänään esittänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen hallitukselle virtuaalivaluuttojen verotuksen järkeistämisestä. Kontula on julkaissut kysymyksen blogissaan. Kysymys oli mitä järkevin ja sisälsi teemoja, joita itsekin olen pohtinut.
Eduskunnan puhemiehelleVerohallinto on toukokuussa uusinut virtuaalivaluuttojen verotusta koskevan ohjeen. Verottajan tulkinnan mukaan virtuaalivaluutan käyttö missä tahansa tilanteissa realisoi sen arvonnousun verotuksen. Virtuaalivaluutan arvonnousu realisoituu verotettavaksi aina, kun virtuaalivaluutasta luovutaan esimerkiksi hankkimalla hyödykkeitä tai palveluita.
Virtuaalivaluuttojen käytöstä ja vaihdosta syntyy siis aina verovelvollisuus. Virtuaalivaluuttojen realisoitunutta arvonnousua verotetaan tuloverolain mukaisena pääomatulona. Tuloverolain mukaista verovapaussäännöstä, joka koskee pieniä ja satunnaisia valuutan kurssivoittoja, ei sovelleta virtuaalivaluuttojen verotustilanteissa. Virtuaalivaluuttojen realisoitunut positiivinen arvonnousu ei ole verovapaata miltään osin. Virtuaalivaluuttojen verotukseen ei toisaalta sovelleta myöskään valuuttakurssitappion vähentämistä koskevaa tuloverolain säännöstä.
Nykyinen laki ja verottajan linjaus käytännössä estävät kaupankäynnin virtuaalivaluutoilla Suomessa, ja alan yritysten rakentaminen Suomeen vaikeutuu. Kun jokaisesta kryptovaluutalla tehdystä ostoksesta tulisi raportoida verottajalle ja maksaa kurssierotuksesta veroa, on selvää, että kryptovaluutat eivät tule Suomessa yleistymään maksuvälineenä eivätkä tavalliset ihmiset kykene käyttämään kryptovaluuttoja ylitsepääsemättömän byrokratian vuoksi.
Tässä Kontula esittää hyvän pointin mitä tulee kohtuuttomaan byrokratiaan. Ilmeisesti verottaja perustelee kantaansa valuuttakurssitappion vähentämisen sallimattomuuttaan sillä, että kryptovaluuttoja ei pidetä valuuttoina vaan omaisuutena.
Virtuaali- tai kryptovaluutat ovat esimerkiksi lohkoketjuteknologiaan perustuvia digitaalisia valuuttoja, joita ei hallinnoi keskuspankki tai valtio, vaan joiden luominen tapahtuu ohjelmallisesti. Virtuaalivaluuttoja on käytetty esimerkiksi mobiili- ja videopeleissä, joiden kaupallinen menestys perustuu nykyään pitkälti pelien sisäisen valuutan myymiseen. Algoritminen virtuaalivaluutan jakaminen insentiiveinä, siis eräänlaisina kannustimina tai palkkioina, käyttäjille heidän tekemästään promootiosta ja muusta lisäarvosta, on mahdollistanut myös suomalaisille pelialan yrityksille merkittävän kasvun ilman mittavaa ja huomattavaa pääomarahoitusta edellyttävää markkinointia. Eurojen sijaan peliyritykset tarjoavat käyttäjille heidän markkinointiavustaan virtuaalivaluuttaa.Pitkälti virtuaalivaluutoilla aikaan saadun kasvun takia juuri peliala on viime vuosina muodostunut suomalaisen teknologiayrityskentän kasvun moottoriksi. Tulevaisuudessa mihin tahansa sovellukseen voidaan rakentaa algoritminen ja automaattinen palkitsemisjärjestelmä aktiivisille käyttäjille auttamaan markkinoimaan sovellusta muille, maksaen siitä korvauksena kryptovaluuttaa. Koska yksittäisessä sovelluksessa valuutalla on rajalliset käyttömahdollisuudet, sen käyttäminen vapaasti myös muissa sovelluksissa tekee siitä paljon kiinnostavamman tavan kannustaa käyttäjiä auttamaan. Esimerkiksi pelialalla kryptovaluutat mahdollistavat tulevaisuudessa saumattoman siirtymisen virtuaalisten pelimaailmojen välillä, helpon lisävarusteiden hankkimisen peleissä ja pelissä työllä hankitun omaisuuden myymisen eteenpäin.
Verottajan edellinen ja nykyinen ohje erottelevat kryptovaluutat ja erilaiset pelien sisäiset virtuaalivaluutat tavalla, jonka perusteita en ymmärrä. Nykyisenkin ohjeen mukaan (ymmärtääkseni, ottakaa asiasta itse selvää) "pelien sisäiset virtuaalivaluuttatulot" verotetaan vasta sitten, kun ne muutetaan viralliseksi valuutaksi tai muiksi virtuaalivaluutoiksi. Jää epäselväksi ovatko STEEM ja SBD tällaisia "pelin sisäisiä virtuaalivaluuttoja". Verottajan ohjeessa sanotaan täysin selvästi, että "peli" tarkoittaa ohjeessa mitä tahansa ohjelmaa, jonka avulla voi ansaita omilla toimillaan pelin sisäistä virtuaalivaluuttaa. Ainakin minusta näyttää siltä, että jos STEEM:iä ja SBD:tä ei vaihda muiksi kryptovaluutoiksi, tavaroiksi tai palveluiksi tai viralliksiksi valuutoiksi, niin niiden ansaitseminen ei sinänsä aiheuta välitöntä verovelvollisuutta.
Esimerkiksi Saksassa virtuaalivaluuttojen käytöstä ei erikseen veroteta, vaan ne ovat tässä suhteessa tasa-arvoisia eurojen kanssa kaupankäynnin välineinä. Saksassa kryptovaluutat nähdäänkin erityisesti teollisuuden tuottavuutta lisäävinä innovaatioina. Useat suuret teollisuusyritykset etsivät tapoja automatisoida kaupankäyntiä omissa toimitusketjuissaan. Esimerkiksi uusiutuvaan energiaan keskittyvä saksalainen energiayhtiö Innogy on panostanut viime aikoina vahvasti lohkoketjujen ja kryptovaluuttojen hyödyntämiseen ja muun muassa avannut näiden avulla toimivan laajan sähköautojen latausverkoston.
Ihan hyvä. Mutta jos esimerkiksi vaihdan euroja joksikin muuksi valuutaksi ja tämä valuutta raketoi ja sitten myöhemmin tilaan tavaraa netistä ja maksan tällä valuutalla, niin minunko ei tarvitsisi maksaa realisoituneesta kurssivoitosta pääomatuloveroa?
Kryptovaluuttojen hyödyntämiseen perustuvassa liiketoiminnassa on usein kyse lukemattomasta määrästä automaattisia mikrotransaktioita, joiden kierrättäminen pankkien kautta olisi teknisesti hankalaa. Suomen nykyinen verotuslainsäädäntö vaatisi jokaisesta tällaisesta mikrotransaktiosta raportin. Mikäli valuutan arvo nousi, syntyisi verovelvollisuus, ja mikäli arvo laski, tappioita ei huomioitaisi. Valuutan arvon vaihdellessa voisi transaktioista jopa syntyä enemmän verovelkaa kuin mitä koko kaupankäynnin lopullinen arvo on.
Tämä on erittäin tärkeä pointti. Itse esitin saman ja lisäksi vielä sen, että montaa lohkoketjua hyödyntävät sovellukset ja lohkoketjujen väliset (automaattiset) atomiset vaihdot voivat aiheuttaa juuri tuollaisen tilanteen käyttäjän tietämättäkin. Täysin kohtuutonta.
Nyt joidenkin satojen miljardien dollarien suuruisten kryptovaluuttamarkkinoiden on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä biljoonien dollarien suuruisiksi. Kryptovaluutta-ala on yksi suurimmista uusista teknologiaan perustuvista markkinoista maailmassa.Kryptovaluutat voivat parhaimmillaan tarjota erinomaisia kasvun mahdollisuuksia suomalaiselle teknologiateollisuudelle. Niiden avulla voidaan matalalla kynnyksellä, ilman valtavia markkinointibudjetteja kasvattaa uutta globaalia teknologialiiketoimintaa. Menestys alalla perustuu pääosin tekoälyyn ja algoritmeihin perustuviin innovaatioihin sekä Suomesta löytyvään vahvaan tekniseen osaamiseen. Tuotteiden ja palvelujen jakelun tapahtuessa internetin ja vertaisverkkojen kautta syrjäisestä maantieteellisestä sijainnistakaan ei ole haittaa vaan eri puolilla maailmaa sijaitsevat toimijat ovat tasa-arvoisessa asemassa.
Verottajan linjaus uhkaa kuitenkin jättää Suomen merkittävän uuden markkinan ulkopuolelle. Vaarana on, että alan osaajat siirtyvät pois maasta, alan uutta liiketoimintaa ei synny ja teknologia-alan kilpailukyky heikkenee. Mikäli suomalaiset teknologiayritykset eivät voi käyttää muualla maailmassa enenevässä määrin käytettäviä kryptovaluuttoihin perustuvia algoritmisia insentiiveja, asiakkaiden hankinta edellyttää verrokkimaiden yrityksiä mittavampia markkinointikustannuksia.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kryptovaluuttojen verokohtelun järkeistämiseksi?
Tähän ei ole mitään lisättävää.