Suomessa on omaksuttu maailmanlaajuinen 3-vaiheinen hallintajärjestelmä. On Perustaso, Kiihtymistaso ja Leviämisvaihe, Englannissa käytetään numeroita 1, 2 ja 3.

Nämä siis perustuvat ennustuksiin, joita poimitaan Excel-taulukosta. Muuttujina käytetään täysin merkityksettömiä termejä, kuten tästä taulukosta voi nähdä.

1 Kaavoja hatusta	Viikko	Muutos
2 Todettujen tapausten ilmaantuvuus (tapauksia/100000)	1	satunnainen
3 Tartuttavuusluku
4 Akuuttisairaanhoidossa
5 Teholla
6 Menehtyneet
7 ENNUSTEET
8 Uusia akuuttisairaanhoitojaksoja TULEVALLE viikolle
9 Uusia tehohohoitojaksoja TULEVALLE viikolle
10 Viikottainen testien määrä (per 100000)
7 11 Positiiviset tapaukset/testatut näytteet

1 Kaavat

Taulukossa on merkittynä viikon sisään ynnätyt numerot sekä muutos edelliseen. Lisäksi määritteitä muutetaan satunnaisesti, joten tieteellistä aineistoa ei näistä saa irti millään.

2 Ilmaantuvuus

Tätä voidaan ilmaista kolmella eri tavalla. Määrä on tapauksien lkm, Osuudessa se jaetaan riskissä olleiden lukumäärällä. Suomessa käytetään Tiheyttä, eli tapaukset jaetaan riskillä olleessa väestöajassa.

Tiheys siis on kaksi vuotta sitten keksitty termi, eli ns. Syövän Sairastavuutta kuvaava kaava. Kyse on kuitenkin melkoisesta sillisalaatista, sillä tapausten määrää suhteutetaan Henkilövuosiin.

Puhutaan myös Karkeasta Tiheysluvusta, eli karkea likiarvo keskimääräiselle riskille saada esim. syöpä yhden vuoden aikana. Lisäksi on hyvä muistaa, että syövän voi diagnosoida testillä, mutta SARS-COV2 ei ole kyetty vielä eristämään, eli todellisia tapauksia on tieteellisellä menetelmällä todettu 0kpl. Aivan kuten aiemman SARSin kohdalla.

3 Tartuttavuusluku

Kyseessä on tiedepuolella termistä Perusuusiutumisluku (R0), jossa arvioidaan yhden ihmisen tartuttamien tapausten määrää silloin, kun immuniteettia ei ole. Tämä riippuu niin väestön tiheydestä, sosiaalisten kontaktien määrästä, kuin taudin levitysajasta.
Tämän kaavan ongelmana on, että oletetaan että tauti pysähtyy eristämällä ihmiset toisistaan (social distancing). Lisäksi K-projektin kohdalla on oletettu muista poiketen, että leviäminen tapahtuu aerosolien kautta. Muihin koronaviruksiin verrattuna on päätetty pistää huimat kertoimet, eli 2-6, siinä missä SARSv1 on 0,2-1.

4 Akuuttisairaanhoito

Sairaaloissa ja Hyvinvointikeskuksissa (ent. Terveyskeskus) tai Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskuksissa löydettyjä satunnaisia RNA-proteiineja sisältäviä tapauksia (PCR/Antigeeni) hoidettu viikon aikana, joka siis ei kerro taudinkuvasta mitään konkreettista.

Lisäksi pelotellaan paikkojen vähyydellä, jos oikea kriisi olisi käsillä, luonnollisesti paikkoja lisättäisiin eikä ihmisiä eristettäisi.

5 Tehohoidossa

Sairaaloiden Teho-osastolla olevien Tapaus-leiman saaneiden määrä, riippumatta oikean taudin tai tapaturman luonteesta. Eli vaikkapa käsi poikki ja testi näyttänyt plussaa.

6 Menehtyneet

K-leimalla varustetut henkensä menettäneet. Useimmissa paikoissa lukemat ovat suuria, johtuen tavasta jolla kuolemat kirjataan. Eli jos on kuollut kuumeeseen ja testillä on todettu tapaus, kuolemansyyksi merkitään K.

7 Ennusteet

Tämä on siis se tärkein pointti, oletetaan viruksen toimivan eksponentiaalisen kaavan mukaan rajallisessa ympäristössä, joka on täysin absurdi idea. Jo koko lähtökohta on vinoutunut, puhumattakaan että tarkka ennustaminen ei ole koskaan onnistunut keneltäkään.

8 Arvioidut tulevan viikon akuuttisairaanhoitojaksot

Hyvinvointikeskuksiin ja Sairaaloihin odotetut uudet asiakkaat. Kyseessä on siis olettamus siitä, että tapaukset lisääntyvät eksponentiaalisesti.

9 Oletetut ensiviikon Tehohoitojaksot

Teho-osastolle keksityt potilaat tulevan viikon aikana. Hoitojakso siis vaatii jonkin toimenpiteen, joka flunssien kohdalla on perin kummallista.

10 Tehtyjen testien määrä jaettuna satatuhatta ihmistä

Tässä seurataan, millä intensiteetillä ihmiset hakeutuvat testeihin viikon aikana. Eli seurataan, missä suhteessa eri kulttuureissa uskotaan sokeasti auktoriteetteihin.

11 Positiiviset/testatut

Lopussa verrataan testien positiivisuus-prosenttia, tapausmerkintä tulee riippuen testistä. PCR:llä siis monistetaan proteiineja eksponentiaalisesti (240) eli biljoona kertaa, siispä kerrointa muuttamalla saadaan haluttu lopputulos (0-5%). Antigeenitestit yleensä antavat positiivisen tuloksen joka viidennellä (Espanja).

Perustaso 1

Lähtökohtana siis kesä, jolloin influenssia on todella vähän löydettävissä. Ilmeisesti K-nimitystä käytetään kaikissa flunssissa, jos tarkastelee tilastoja, tänä vuonna ihmishistorian ensimmänen influenssavapaa nuhakausi?

Kiihtymisvaihe 2

330-880 positiivista testitulosta viikossa Suomessa, väkilukusuhteutus selkeytettynä. Lisäksi positiivisten tulosten suhde testatuihin yli 1%, eli PCR-kerrointa pidetään korkeampana.

Tartunnanlähteet (ihmiset) pääosin jäljitettävissä. Tämä on todella tärkeä aspekti, Vilkku ja naapurin ilmiantajat erikoisroolissa, jotta tämä voidaan julistaa.

Leviämisvaihe 3

Testipositiivisia 660-1375 kipaletta. Päivittäinen kasvunopeus yli 10%, joka ei oikeastaan tarkoita mitään konkreettista, kyse ei ole talousmetsästä. Alle puolet asentaneet Vilkun, suomessa jo yli. Ennustetaan taas, että influenssat täyttävät sairaalat piripintaan.

Näytteiden osuus saadaan siis kertoimia lisäämällä tai käyttämällä pikatestejä, joissa suuremmat virheelliset positiiviset. Espanjassa on pidemmän aikaa suljettu kaupunkien rajoja ja yrityksiä, sillä pikatestit näyttävät 20% varmuudella plussaa.

Lopuksi

Jutun loppuun asti lukeneille pähkinä purtavaksi, mitä 4. vaihe tulee sisältämään ja mitkä ovat sen kriteerit? Mitään tekemistä tieteellisen menetelmän kanssa ei siis ole näissä vedätyksissä.